Elektrine lite

← Feed

@pipanella_56@mementomori.social

2026-10-15 04:57 UTC

@anulahtinen@mementomori.social @ssupponen@mementomori.social En tiedä liittyykö aiheeseen, mutta onhan vatikaanin ja paavin valta ulottunut Suomeen hyvinkin vahvasti entisaikaan. Hauholaiset eivät suostuneet veronkorotuksiin ja vatikaani/paavi julisti hauholaiset kirkonkiroukseen, pannaan. En ole tutkija enkä tiedä onko ollut vatikaanin leimalla varustettua asiakirjaa, mutta faktaa se on ja siitä on paljon tarinaa.. "Pannaan julistetut Hauholaiset Sama vuosi, 1329, tuo esiin myös legendaarisen tarinan hauholaisten kapinasta. Hauho mainitaan historiankirjoissa ensimmäisen kerran, kun paikalliset julistettiin kirkon kiroukseen eli pannaan – maksamattomien verojen vuoksi. Verot maksettiin muinoin turkiksilla, “oravannahoilla”. Hauhon kotiseutuvaakunaa koristavat neljä juoksevaa hopeista oravaa punaisessa kentässä muistutuksena tästä kapinasta." https://hauhonpitaja.fi/historia/

Replies (1)

  • @anulahtinen@mementomori.social @ssupponen@mementomori.social Ehkä horisen maallikkona ihan ohi aiheen, mutta kaippa ne kuriirit entisaikoina on kiikuttaneet "suomeen" aika paljonkin paavin bullia leimattuina. Kari Rydman tutkinut paljon Hämeen, nimenomaan Sääksmäen ja siinä ohessa myös Hauhon ja muiden ympäryskuntien historiaa ja tällainen osui haaviin kun hain "paavin bulla" hakusanoilla. "Kirjoitetussa historiassa keskeinen tapaus Sääksmäessä oli vuonna 1340 tapahtunut pannabulla ja 25 isännän kirkonkirous. Tässä lyhyt kertomus mitä silloin tapahtui. 1300-luvun alun ja puolivälin tienoilla syntyi eri puolilla maata levottomuuksia kirkollisten verojen säätämisen ja korottamisen vuoksi. "Suuren harjaantumisen niiden vastustamisessa saavuttivat etenkin hämäläiset" [VOIONMAA (1)]. Varhaisin kapina tunnetaan Hauholta 1320-luvun lopulta, missä talonpojat eivät olleet maksaneet edes siihenastisia "kolmea nahkaa", vaikka olivat joutuneet kirkonkiroukseenkin. Vuonna 1335 tuo sitkeä "neljännen nahan" riita 'ratkaistiin' virallisesti piispan hyväksi, mutta kapina jatkui yhä Suur-Sääksmäen talonpoikien keskuudessa. Sääksmäen kirkkoherrana oli tuolloin turkulaissyntyinen Henricus Hartmanni (Henrik Hartmanninpoika, †1367), ilmeisen voimakastahtoinen kirkkoruhtinas, josta 1350-luvulla tuli Turun tuomiorovasti, ja joka 1366 valittiin Turun piispaksi (muttei ehtinyt virkaansa hoitamaan). Hän oli joutunut valta- ja talouspoliittisista syistä pahoihin riitoihin (myös) Hämeessä toimineitten dominikaanien eli mustienveljien kanssa, ja valittanut asiasta paavi Benedictus XII:lle Avignoniin. Paavi vastasi 28.5.1340, ja määräsi Uppsalan tuomiorovastin, dekaanin ja arkkiteinit tutkimaan valituksen ja sitten ratkaisemaan asian. Kolmisen viikkoa myöhemmin, 16.6.1340 paavi vahvisti omasta puolestaan Henrikin langettaman ja Uppsalan kaniikki Tuomas Johanneksenpojan vahvistaman kirkonkirouksen 25:lle Suur-Sääksmäen talonpojalle, jotka olivat niskoitelleet kymmenysten maksussa. Tutkijat ovat jonkin verran erimielisiä siitä, kuuluivatko nämä kaksi valituksenaihetta yhteen." Ja anteeksi jos puhun ihan ohi aiheen. https://karirydman.blogspot.com/2026/05/katkelma-mustan-kirjan-kopiosta-ylin.html

    Open ##5060431